kasvihuoneita ja ihmeellisyyksiä Liisan maailmasta

Kasvihuonebuumi on vallannut mielet. Ja vaihteeksi tämä kuulostaa perin vakavalta. Pappa on hankkinut 250neliön pikkuisen kasvihuoneen ja iltapuuhteena parhaillaan rakennellaan 25neliön esikasvattamoa. Projektit venyvät ja paukkuvat ja pääasiassa niillä on perin kummallinen taipumus paisua yli äyräiden. Vielä ei ole niin harmavintakaan aavistusta, mitä tuohon 250 neliön hehtaarihalliin tulee. Tähän mennessä ei olla vielä kohkaan hurahdettu mihinkään syötävien kasvien kasvattamiseen, joten hiukkasen huimaa ja heikottaa pelkkä ajatuskin. Mutta parasta antia on yhdessä tekeminen, innostuminen ja puuhastelu. Vanhimmainen on seitsemännessä taivaassa, sahaa, roraa, ruuvaa ja suunnittelee täyttä hönkää rakenteita. Ja tuntuu kuin kaikkien suonissa virtaisi kevään humalluttama veri, silmät kimaltelisivat ja hymy olisi herkässä.

Ja mitä Liisan maailmaan kuuluu - Ollaan neljän hengen tehotiimin voimin ideoitu, piirretty ja työstetty teatterilavasteita Karjaan Kirjapainoteatterissa esitettävään Liisan ihmeellisistä seikkailuista kertovaan tanssiteokseen. Piirrosmaailma käsittää likimain sata erilaista kuviota, on hullunkurisia kahvikuppeja, neidonhiuspuita, outoja pulloja ja vaikka sun mitä tarpeellista ja tarpeetonta. Projekti on ollut jälleen kerran äärimmäisen herkullinen, mukaansatempaava ja ennen kaikkea antoisa. Esityksen ensi-ilta on 25.4.

Ja tässä hitusen lisämakua kuvioiden kutkuttavasta maailmasta.

Jihuuuuuuuu

Vikko toisensa perään on taasen viuhahtanut kuin varkain. Kevät on saapunut ja sydämessä tykyttää. Reilu viikko sitten päätin juhlistaa kevääntuloa ihku ihanalla kukkakimpulla - valkoisia, vihreitä ja roosan sävyisiä kulleroita, oranssi freesia, vaaleanpunainen pioni ja gerbera. Njam. Kukkakaupan täti haukkoi henkeä ja kummasteli - minäkin olin ihmeissäni, koska olinhan juuri valinnut planeetan ihanimmat herkut yhteen - mitä kummallista niissä voi olla. No meillä on makuja niin moneen eri lähtöön ja olihan meillä sentään sisäpiirissä keväänodottajaisjuhlat, aivan salaiset ja pienimuotoiset. Juhliin kuului tietysti juhlallisesti Speden Speedy Gontzales - noin seitsemän veljeksen poika, suuri irtsaripussi ja lokoisat asennot jalat tuoleilla.

Kukkakimpun muhkea pioni on juhlistanut aivan erityisesti kevätvalon saapumista ja kaino kulleron vihreys on entisestään saanut tuon kaunokaisen hehkumaan rinnallaan.

Freesia on hehkunut henkeäsalpaavasti ja roosa kullero on saanut oranssissa hehkussa uskomattoman herkullisen sävyn herkille terälehdilleen

Kaiken on kruunannut laguunin sineä hohtava vanha lasimalja, jonka läpi on voinut ihastella varsien vihreyttä

Ja miksi sitten olenkaan taasen viettänyt hiljaiseloa, johtuu ihmemaan Liisukasta, joka on päivä päivältä houkutellut yhä syvemmälle ihmeelliseen maahansa. Tänään on kuitenkin eräänlainen juhlapäivä myös Liisan suhteen. Hillitön yötyö on tuottanut tulosta ja painosta on saatu uunituoreet kutsut ja tulostusjonossa on 60 neliötä satumaisia lavasteita. Urakka on siis selvästtikin voiton puolella. Hiphurei!

Ihmeitä oli tapahtunut myös olohuoneessa. Lihansyöjätär, minkä tässä taannoin hankin Kauppilasta perheen pienimmille on puhjennut kukkaan. Syöjätär asustelee sisustuslehtipinon päällä ja allaolevan lehden talvimaisema sai kukan näyttämään entistä hurmaavammalta.

Tänään on sitten vihdoin kuovittu pihamaalla. Vanhimmainen kärräsi kuolleita kasvinruotoja tunkioon ja minä täyttelin saaveja roskilla. Aavistuksen kulottelimmekin, mutta heinikko oli niin kuivaa, että tuli jälleen kerran riistäytyi siinä räärin, että ainukainen haravammekin paloi siinä tiimellyksessä. Nyt sitten olisi vielä odottamassa huikeat 53 siemenpussukkaa kylvöä. Eli pikkuhiljaa perästä tullaan

Kevät on tehnyt tehtävänsä. Silmut paisuvat päivä päivältä ja lehdet työntyvät multavan maan syövereistä. Herkimmätkin ihanuuteni ovat jälleen kerran selvinneet talvesta. Magnolia, samettisumakki, keltasade, neidonhiuspuu, puupioni, mantsurian pähkinä, katsura, syyrikki ja aivan kaikki. Huokaus.