Mahanpohjassa on perhosia, jännittää ja kutkuttaa - koko ruumis on aavistuksen täpinöissä. Olen tehnyt vihdoinkin siementilauksen ja väriloisto pistää hymyilemään ja olo tuntuu yhtä ihanalta kuin halimuksen aikana. Oikeastaan yllätyin tyystiin itsekin miten kepeämieliset ja valovoimaiset valinnat teinkään. Olen aavistuksen vapautunut viime keväästä ja joukkoon mahtui useita sekalaisia pussukoita. Tähän astihan olen suosinut vain ja ainoastaan tiukasti tietynvärisiä kasveja ja vieläpä niin, että olen viimeiseen asti karsastanut siemensekoituksia. Mutta nyt valinnoissa on herkkyyttä, hempeyttä, iloittelua ja runsautta. Siemeniä on tuloillaan kolmisen tuhatta ja ensimmäiset salkoruusut olen ajatellut pistää välittömästi itämään siementen saavuttua. Taivaansiniset ritarinkannukset ovat ehkäpä tämän planeetan ylväimmän näköiset kukkaset mitä tiedän. Niin ja törmäkukkien sini on myös melkoisen tainuttavaa. Olenkohan aavistuksen innoissani. Töiden jälkeen käpäisin siellä lemppari kebabissani, missä on aina niin kovin ystävällinen palvelu ja leppoisa henki. Tuskin maltoin edes syödä kun vaahto suussa selvitin tulevan kevään valintoja ja uppouduin tyystiin taimien koulintaan - niin että lopulta sain tosi leveän hymyn ja pienen vinkin hurjasta innostumisestani=) Ihmisellähän pitää olla intohimonkohteita, sellaisia mistä saa virtaa, voimia ja mihin voi tyystiin välillä uppoutua ihan täysillä.
Neilikoistakin valitsin harkitun yksiväristen sijaan värisekoituksen. Ja valkoisia kukkia on entistä enemmän. Papalla on kaiketi mahahaava ennen kesää jo pelkästä ajatuksestakin, että pitää jelppiä maiden vaihdossa, jyrsinnässä ja mikä pahinta - tehdä lähes päivittäin pakollinen puutarhakierros=)
Sitten luvassa on unikoita, unikoita, unikoita ja vähän sekaan sormustinkukkia ja ihku ihania vaaleanpunaisia salkoruusuja
Valkoisen kirjavat apinakukat ovat ehkäpä mielenkiintoisin löydös.
Ja lisää sulokkuutta, herkkyyttä ja hempukkamaisuutta. Hillityn harkitut ja tyylikkään kukat ovat siis menneen talven lumia ja tänä kesänä pääsee astumaan prinsessakammarista toiseen, tekemään retkiä vaaleanpunaisen eri vivahteisiin, herkuttelemaan väriloistolla ja liihottamaan yöpaitasillaan nuuhkimassa ihmeen ihanaisia tuoksuja. Oi kumpa aurinko lämmittäisikään huomenissa jo taas hitusen enemmän, kumpa maa sulaisi ja saisi heittää työvaatteet narikkaan ja hukkua puutarhan ihmeelliseen ja voimaannuttavaan maailmaan. Henkeä salpaa, sydän tykyttää, päässä kohisee ja maa vavahtelee - puutarhakiihko on jälleen saapumassa, ottamassa pikkuhiljaa omakseen ja räjäyttämässä tajunnan - huh huh=)
Mahanpohjassa on perhosia, jännittää ja kutkuttaa - koko ruumis on aavistuksen täpinöissä. Olen tehnyt vihdoinkin siementilauksen ja väriloisto pistää hymyilemään ja olo tuntuu yhtä ihanalta kuin halimuksen aikana. Oikeastaan yllätyin tyystiin itsekin miten kepeämieliset ja valovoimaiset valinnat teinkään. Olen aavistuksen vapautunut viime keväästä ja joukkoon mahtui useita sekalaisia pussukoita. Tähän astihan olen suosinut vain ja ainoastaan tiukasti tietynvärisiä kasveja ja vieläpä niin, että olen viimeiseen asti karsastanut siemensekoituksia. Mutta nyt valinnoissa on herkkyyttä, hempeyttä, iloittelua ja runsautta. Siemeniä on tuloillaan kolmisen tuhatta ja ensimmäiset salkoruusut olen ajatellut pistää välittömästi itämään siementen saavuttua. Taivaansiniset ritarinkannukset ovat ehkäpä tämän planeetan ylväimmän näköiset kukkaset mitä tiedän. Niin ja törmäkukkien sini on myös melkoisen tainuttavaa. Olenkohan aavistuksen innoissani. Töiden jälkeen käpäisin siellä lemppari kebabissani, missä on aina niin kovin ystävällinen palvelu ja leppoisa henki. Tuskin maltoin edes syödä kun vaahto suussa selvitin tulevan kevään valintoja ja uppouduin tyystiin taimien koulintaan - niin että lopulta sain tosi leveän hymyn ja pienen vinkin hurjasta innostumisestani=) Ihmisellähän pitää olla intohimonkohteita, sellaisia mistä saa virtaa, voimia ja mihin voi tyystiin välillä uppoutua ihan täysillä.
Neilikoistakin valitsin harkitun yksiväristen sijaan värisekoituksen. Ja valkoisia kukkia on entistä enemmän. Papalla on kaiketi mahahaava ennen kesää jo pelkästä ajatuksestakin, että pitää jelppiä maiden vaihdossa, jyrsinnässä ja mikä pahinta - tehdä lähes päivittäin pakollinen puutarhakierros=)
Sitten luvassa on unikoita, unikoita, unikoita ja vähän sekaan sormustinkukkia ja ihku ihania vaaleanpunaisia salkoruusuja
Valkoisen kirjavat apinakukat ovat ehkäpä mielenkiintoisin löydös.
Ja lisää sulokkuutta, herkkyyttä ja hempukkamaisuutta. Hillityn harkitut ja tyylikkään kukat ovat siis menneen talven lumia ja tänä kesänä pääsee astumaan prinsessakammarista toiseen, tekemään retkiä vaaleanpunaisen eri vivahteisiin, herkuttelemaan väriloistolla ja liihottamaan yöpaitasillaan nuuhkimassa ihmeen ihanaisia tuoksuja. Oi kumpa aurinko lämmittäisikään huomenissa jo taas hitusen enemmän, kumpa maa sulaisi ja saisi heittää työvaatteet narikkaan ja hukkua puutarhan ihmeelliseen ja voimaannuttavaan maailmaan. Henkeä salpaa, sydän tykyttää, päässä kohisee ja maa vavahtelee - puutarhakiihko on jälleen saapumassa, ottamassa pikkuhiljaa omakseen ja räjäyttämässä tajunnan - huh huh=)
8 kommenttia:
Voi että. Meidän Mea olisi elementissään puutarhassasi kesällä. Siellä kaiken vaaleanpunaisen keskellä kukkia nyppien..
Ihana kukkapuutarha hehkuu jorilassa ensi kesänä. Mukavaa, että pääsemme blogikuvissa ihailemaan loistoa.
Edellisen postauksen kuvat olivat taas niin hienot. Minun piti oikein mennä ulos katsomaan mitä kuuluu meidän maantasalle leikatulle seljapensaalle. Ja silmuja sieltä löytyi, viininpunaiset isot silmut tunkivat juurakosta.
Kasvaakohan se taas kesässä metriseki tai yli, on se niin mahdoton kasvi.
Tuskin maltan odottaa kesää ja pihakuviasi!
Wo-ou!! Intohimoja on juu!!! Siis miten oot löytäny tuollaisen valikoiman? Mitä herkkua ja karkkia ja hempeyttä ja ja...vaikka mitä. Mie kuulen kuinka keijut ja salaiset prinsessat supisevat tohkeissaan. Ne tulee loppukesästä kaikki teille!
Ihanalta kuulostaa ja näyttää:) Hauskaa kun kerroit naisellisempien vaatteiden kiehtovan ja nyt kun katson kukkien värikirjoa näen siinäkin naisellisuutta - ja vapautumista kun kerrot ennen olleesi tarkempi värien suhteen...
Tervetuloa puutarhakiihko! Ihan kertakaikkisen upeita kukkasia sulle on tulossa ensi kesänä! Odotan jo puutarhakuviasi kesältä!Kukkia on niin mahdottomat määrät olemassa, että on ilo ja ihanuus kun saa joka vuosi valita uusia tuttavuuksia!On ihanaa kun joka kevät saa aloittaa alusta!
Mullakin on mahdottomat määrät kylvöksiä ulkona odottelemassa... kuinkas, meinaatko saada nuo salkoruusut kukkimaan jo ensikesänä?
PS. Odottelen tuolla sähköpostissa sitä sinun osotetta jos haluat vielä niitä ruusunätkelmiä ja purppurapunalatvoja. :)
Voi sua Jori, että kolmisentuhatta siementä! Näinköhän teidän olohuoneesta on tulossa kasvihuone?
Tuo apinakukka on kerrassaan suloinen. Odotan innolla kesää ja kasvikuviasi!
En pystyny, vaan pakko oli vielä mennä Korpikankaalle nettishoppaamaan. Vaikka olin niin päättäny etten lankea, mutta mulle tuli siemenkateus, kun aattelin mitä ihanuuksia sulle on tulossa :9 Vähänkö oon hullu! Siemenlaatikossa on jo nyt tunkua!
Lähetä kommentti