Tänään pappa saapui kukonlaulun aikaan - ainakin melkein ja lähdettiin ruokkimaan lintuja mökille. Kuten olen muistaakseni joskus ennenkin kertonut niin käymme mökillä näin talvisin ruokkimassa lintuja. Tämän puuhan järkevyydestä voidaan olla hyvinkin montaa eri mieltä, onhan mökille matkaa yhteen suuntaan sentään 60 km. Mutta hengenravintoakin elämässä pitää olla, mukavaa yhdessäoloa ja tietysti pikkulintujen ruokintaa talipallojen, kaurahiutaleiden ja pähkinöiden kera.
Aurinko paistoi hyytävän kylmästä saastä huolimatta saunan rappusille niin somasti, että melkein voi aistia sielun sopukoissa kevään tulon.
Järven jää näytti luistinradalta
No matkaa jatkettiin ja nälkäinen nelikko meni syömään loppiaisen ja papan nimipäivän kunniaksi Loukun TB:lle. Hih. Tule sellaisena kuin olet huoltsikan winerleikkeet ja pyttipannu maistuivat ja henkilökunta oli ystävällistä ja hymyssäsuin kuten niin monet kerrat ennenkin. Loukku on siis kantapaikkamme.
Takaisin kotikonnuille ajeltiin Leppäkorven läpi ja takapenkillä hyödynsimme nuorimmaisen kanssa matkailun kuvaamalla liikkuvan auton ikkunasta avautuvia maisemia. Kokeilevaa kuvausta siis jälleen kerran
Ja tässä kamera vinossa kuvattua metsää - aika jännittävän näköistä vai mitä
Sitten vielä tehtiin lisää kevätlöytöjä. Hmm. Nyt taitaa armotta kunnollinen maa loppua kesken, mutta eiköhän hätä keinot keksi. Nimittäin nämä kaunokaiset lähtevät siementilauslistan jatkoksi.
Tänään pappa saapui kukonlaulun aikaan - ainakin melkein ja lähdettiin ruokkimaan lintuja mökille. Kuten olen muistaakseni joskus ennenkin kertonut niin käymme mökillä näin talvisin ruokkimassa lintuja. Tämän puuhan järkevyydestä voidaan olla hyvinkin montaa eri mieltä, onhan mökille matkaa yhteen suuntaan sentään 60 km. Mutta hengenravintoakin elämässä pitää olla, mukavaa yhdessäoloa ja tietysti pikkulintujen ruokintaa talipallojen, kaurahiutaleiden ja pähkinöiden kera.
Aurinko paistoi hyytävän kylmästä saastä huolimatta saunan rappusille niin somasti, että melkein voi aistia sielun sopukoissa kevään tulon.
Järven jää näytti luistinradalta
No matkaa jatkettiin ja nälkäinen nelikko meni syömään loppiaisen ja papan nimipäivän kunniaksi Loukun TB:lle. Hih. Tule sellaisena kuin olet huoltsikan winerleikkeet ja pyttipannu maistuivat ja henkilökunta oli ystävällistä ja hymyssäsuin kuten niin monet kerrat ennenkin. Loukku on siis kantapaikkamme.
Takaisin kotikonnuille ajeltiin Leppäkorven läpi ja takapenkillä hyödynsimme nuorimmaisen kanssa matkailun kuvaamalla liikkuvan auton ikkunasta avautuvia maisemia. Kokeilevaa kuvausta siis jälleen kerran
Ja tässä kamera vinossa kuvattua metsää - aika jännittävän näköistä vai mitä
Sitten vielä tehtiin lisää kevätlöytöjä. Hmm. Nyt taitaa armotta kunnollinen maa loppua kesken, mutta eiköhän hätä keinot keksi. Nimittäin nämä kaunokaiset lähtevät siementilauslistan jatkoksi. 
6 kommenttia:
Mukava päivä teillä tuntuu olleen. Meilläkin on miehen nimipäivä :)Pakkasesta huolimatta tänään oli oikea keväthäivähdys kelissä. Siementilaukset riistäytyvät tosiaan.
Onlisko sulla ketään kenen kellariin ne joriininjuuret voisi jemmata talveksi? Niitähän ei tarvi mitenkään hoitaa. Ja kukahan mahtaa olla Intoilija?
Olet luonut ihanan blogin - jälleen kerran! :) Mikä mahtoi olla syynä edellisestä luopumiseen?
Neilikka jota olit ihastellut taisi olla pulskaneilikka. Hänen äitinsä on lapinneililla, mikä on kovasti samannäköinen.
Kovasti ollaan täälläkin jo kevättohinassa!
Joo meillä ei oo likimainkaan yhtään kellaria mihin niitä juurakoita vois jemmata. Mietin toki, kun meillä olisi tuossa pikkumetässä sellaisia syviä vanhoja hiekkamonttuja, jos johonkin niistä voisi kätkeä maan suojiin ne juurakot talveksi. Hmm. Pitänee kehitellä jotain.
Intoilija on mun työkaveri, joka käy välillä täällä blogissakin kommentoimassa mm. niistä hajuherneistä. Ja oikeestaan se Intoilija vois perustaa puutarhabloginkin kun sillä olis puutarha-asiantuntemusta ja vinkkejä vaikka kuinka moneen blogiin, onhan hänen isänsäkin vanha puutarhuri oikeen ammatiltaan. Eiköhän Sanni yhteistuumin painosteta sitä vähäsen=)
Quu - hienoa, että olet löytänyt myös tiesi tänne. Sateenvarjojalan kätköt vaan tuli tiensä päähän. Syksyllä oli suuria elämänmuutoksia ja avioeroprosessi, minkä vuoksi blogi uinui pitkään. Ja nyt elämä ja arki asettuvat aloilleen täällä Neidonhiuspuun salaisuuden kätköissä. Piha ja puutarha ovat samat kuin ennenkin, mutta meidän kokoonpano on hitusen toinen kuin aiemmin.
Ihana blogi sulla. Hyvin oot saanut ikuistettua aurinkoisen pakkaspäivän tunnelman.
Meistäkin lintujen ruokinta on mukavaa puuhaa, onneksi lauta on "hiukan" lähempänä. Tänään vieraili pitkästä aikaa myös orava ateriomassa.
Löysinkin sinut täältä! Minäkin sinua kaipailin, mutta huh, sulla on ollut kovat ajat takana ja varmasti vielä edessäkin päin. Voimia sinulle. Onneksi sinulla on puutarhaharrastus, jotain mihin uppoutua. Minullekin tuli eka siemenkuvasto, mutta en ole tilannut vielä mitään....
Lähetä kommentti