sunnuntai 18. toukokuuta 2008

Lähtöuomissa

Huusholli ryöpii lähtöuomissaan ja pitkin päivää on koottu kuvia kiinteistövälittäjälle. Loppujen lopuksi luulen, että suurin ikävä jää sumuisia aamuja ja lehmien askelten kahinaa.

Toivoa pitää, että taloon saapuisi joku, joka pitää hyvää huolta puutarhasta. Nimittäin kittisaveen perustettu puutarha, villinä herottavat valkojuuret ja muut rikkaruohot vaativat puutarhan hoitajalta melkoista pitkäjänteisyyttä.

Vaikka puutarhaa ja taloa ei ikävä mitä luultavammin tulekkaan niin maisemista ja avautuvista näkymistä olen aina pitänyt.

Niin ja maksaruohot olisi syytä jakaa muutaman vuoden välein. Hmmm. Pitääkö laatia ohjekirjanen tuleville omistajille.

Juu ja olin melkein unohtaa. Myös muutaman vuoden välein penkkejä pitää oikein kunolla perushoitaa ja kärrätä kuomittain uutta kuohkeaa multaa painuneiden savipenkkien täytteiksi.

Sisällä on puunattu ja kuurattu oikein olan takaa. Ensiviikolla toivon mukaan katsojia rupee lappaamaan ja meille tuottaa varsinaista tuskien tuskaa pitää paikat kunnossa, etenkin kun veri vetää jo uskomattoman kiivaana toisaalle.

Tuunattu huusholli tuntuu jopa aavistuksen vieraalta kun normaaliolosuhteissa koskaan ei ole näin tyhjää.

Aikoinaan lapsuudenkotini oli varsin pimeä ja siksi halusin 11m ikkunaa olkkariin. Nyt tulevassa huushollissa on melkein yhtä valoisaa mikä tuntuu varsin ihanalta.

Kodinhoitohuone on jysäytetty ja jopa koiruuden peti petattu.

Ja veskimme näyttää siltä kuin siellä ei olisi kymmeneen vuoteen lainkaan asioitu

Oudolta näyttää täällä työhuoneessakin. Mutta pitäähän Kaipiaisen kiurujen kerrankin päästä oikeuksiinsa. Olipas aavistuksen haikea postaus, vaikka olo tuntuu varsin helpottuneelta ja vapautuneelta. Ja kädet halajavat jo pehmoisen mullan kosketusta. Mitä luultavammin keskiviikkona palaan postauksiin ja silloin sitten pitäisi jo päästä hitusen raivaamaan uusia tilusia

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onhan tuo vähän haikeaa, etenkin nuo lehmät. Mutta, mikä teitä odottaakaan! Odotan palailemistasi blogisorvin ääreen uusin ihasteltavin kuvin.

Meilläkin aherretaan pikkuhiljaa salin ja kirjaston kimpussa. Tapetin valinta on niin vaikeaa...Meillä molemmilla on kohta kukkakuppiteejuhlat koulunsalissa :))) Kutsun sinut ainakin virtuaalisesti mukaan, heti kun sali on sinne päinkään valmis! Entisöijä piipahti katsomassa anopin Chippendalekalustoa. Senkin kangas pitäsi valita sopivaksi saliin.

arleena kirjoitti...

Olipa tosiaan ihanan avaraa kaiken jälkeen, kuten kerroit. Toivotaan, että ostaja löytyy heti ensikierrokselta.
Kun on jo tavallaan hyvästellyt tämän vaiheen elämässä ja juuri tässä paikassa, toivoo, että kaikki etenisi uuteen nopeasti. Puhun kokemuksesta, olen ollut saman hetken edessä.
Viimeinen tunti, kun ovi painetaan sen viimeisen kerran kiinni siellä entisessä kodissa on kaikkein raskain.
Uudessa paikassa haikeus väistyy ja uudet vaiheet tempaavat mukaansa.

Onnea ja saammehan mekin sitten nauttia kuvissa uuden puutarhasi ja talosi lumosta.

Inkivääri kirjoitti...

Talosi menee varmasti nopeasti ja hyvällä hinnalla kaupaksi! Odottavan aika on pitkä, mutta toivotaan että asiat etenevät nopeasti:)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea talokauppaan! Kevät on varmasti parasta aikaa myydä taloa, kun luonnonvaloa on runsaasti, ja puutarhakin näyttää parhaimpansa.
... jospa siellä uudessakin paikassa olisi lehmälaidun lähellä, tai omassa navetassa tilaa pikku vuohiperheelle ja ankoille.... Sumuiset aamut ovat varmasti ihastuttavia uudessakin puutarhassasi!

Johanna Rintanen kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.