perjantai 22. helmikuuta 2008

Elämä hymyilee jälleen=)

Pehmeä etelätuuli on saapunut, auringonsäteet kutittavat ja koko maailma hymyilee jälleen. Seljojen silmut kylpevät keväisen auringon lämmittäessä, kunhan vaan eivät paleltuisi.

Mustaselja on puhkaissut silmunsa ja ensimmäiset lehdenalut kurottelevat jo taivaita. Maailmankirjat tuntuvat olevan vähintäänkin sekaisin. Meillä on kyläillyt koko viikon lapsukaisia ja tänään kyläilemässä oleva tyttö sanoi jätskipöydässä, että aamulla hänen teki mieli lähteä ulos paljainvarpain. Kieltämättä paljaalla varpaalla tekisi vähän minunkin mieleni sipaista viheriöivää nurmea.

Lasten kanssa pestiin keittiön ikkunat, jotta kaikki valo pääsisi tulvimaan sisälle. Keittiön ikkunoihin ripustettiin mummin Hämeenlinnasta tuomat Pentikin lasiset pääsiäismunat. Ja sitten keitettiin kahvit ja tehtiin yhdessä vanhimmaisen kanssa kaikille jätskiannokset.

Lakujäde, vaniljakastike ja nomparellit kruunasivat herkutteluhetken.

Ja jokaiselle tietysti kaksi pikkuista suklaamunaa.

Nuorimmainen kaivoi kaappien kätköistä akvarellit ja aloitti ihanien naisten maalaamisen.

Suloiset tulppaanit ovat aukaisseet viehkoja terälehtiään

Ja keväänodottelun kunniaksi hemmottelin jälleen kerran itseäni uppoutumalla kuuman, mustan kahvin sekä Country Living lehden pariin.

5 kommenttia:

magi kirjoitti...

Voi tulisitko meillekin pesemään ikkunat!

jori kirjoitti...

Kiitos kutsusta - et arvaakkaan kuinka hidas pesijä olisi tarjolla=) Sain siis pestyä 3 ikkunaa ja jäljelle jäi 25 pesemätöntä - ugh.

Sammakko kirjoitti...

Tuo näkymä teidän keittiöstänne on hieno ja rauhallinen. En ole koskaan juonut aamukahveja katsellen samalla noin avaraa maisemaa! Mahtaa siinä silmä levätä.

tiiu kirjoitti...

Ihana ilma, teillä kelpaa ne ikkunat siellä pestä ja eihän se määrä vaan laatu:) Meillä on mitä kaunein talvipäivä. Sen verran pakkasta ja aurinkoa, että ikkunan pesun voi hyvällä omallatunnolla siirtää eteenpäin.

arleena kirjoitti...

Taas saan mykistyö ihastuksesta kuviesi edessä ja mikä ikkunamaisema. Silmänkantamattomiin luontoa, luontoa......