Työmaailmassa juostaan kilvan ajan kanssa - ainakin melkein. Tällaiset hetket saavat sielun sykkimään ja tuntemaan että työtäkin voi intohimoisesti rakastaa. Se on se jokin selittämätön flow - minkä imusta saa virtaa. Lieveilmiönä vaan on se, että chupa tikkareita, oukkidoukkeja ja drakuloita kuluu välillä ehkäpä liikaakin.
Liisan projektin myötä on perustettu uusi blogigin, josta pääsee seuraamaan vivahderikkaita toilailuja ja seikkailuja Liisan syövereissä -
LIISAN IHMEELLISET LAVASTEET - päiväkirjaa pidetään ei niinkään viralliseen tyyliin vaan rennon lupsakkana kertomuksena sekä muistiinpanoina matkan tapahtumista.
Kuitenkin puutarhaa ei sovi unohtaa. Tänään aurinko kultasi uinuvan puutarhan ja tulikuusama oli avannut kauhukseni muutamia silmuja. Vihreät juuripuhjenneet lehdet kuulsivat kellanvihreinä auringossa.
Lyhtykoison lyhdyt olivat hapertuneet ohuiksi sateiden ansiosta
Kodat ovat kuin pieniä siementen häkkejä
Kurhon nupun ruskeat vivahteet loistivat
Ja hurmemarjan oksilla jääkimpaleet kimaltelivat
Kompostorin lämpö lähenteli viittäkymmentä ja mehevä multa kypsyy kevääksi vauhdilla. Kompostointi on heti mankeloinnin jälkeen yksi himopuuhiani ja sen toiminnasta pitää aina pitää hyvää huolta - niin kiire ei koskaan saa olla
Ja vihdoin täälläkin näyttää hitusen talviselta
Työmaailmassa juostaan kilvan ajan kanssa - ainakin melkein. Tällaiset hetket saavat sielun sykkimään ja tuntemaan että työtäkin voi intohimoisesti rakastaa. Se on se jokin selittämätön flow - minkä imusta saa virtaa. Lieveilmiönä vaan on se, että chupa tikkareita, oukkidoukkeja ja drakuloita kuluu välillä ehkäpä liikaakin.
Liisan projektin myötä on perustettu uusi blogigin, josta pääsee seuraamaan vivahderikkaita toilailuja ja seikkailuja Liisan syövereissä - LIISAN IHMEELLISET LAVASTEET - päiväkirjaa pidetään ei niinkään viralliseen tyyliin vaan rennon lupsakkana kertomuksena sekä muistiinpanoina matkan tapahtumista.
Kuitenkin puutarhaa ei sovi unohtaa. Tänään aurinko kultasi uinuvan puutarhan ja tulikuusama oli avannut kauhukseni muutamia silmuja. Vihreät juuripuhjenneet lehdet kuulsivat kellanvihreinä auringossa.
Lyhtykoison lyhdyt olivat hapertuneet ohuiksi sateiden ansiosta
Kodat ovat kuin pieniä siementen häkkejä
Kurhon nupun ruskeat vivahteet loistivat
Ja hurmemarjan oksilla jääkimpaleet kimaltelivat
Kompostorin lämpö lähenteli viittäkymmentä ja mehevä multa kypsyy kevääksi vauhdilla. Kompostointi on heti mankeloinnin jälkeen yksi himopuuhiani ja sen toiminnasta pitää aina pitää hyvää huolta - niin kiire ei koskaan saa olla
Ja vihdoin täälläkin näyttää hitusen talviselta
5 kommenttia:
Valtavan kauniita talvikuvia - teillähän on siellä lunta!
Onnea uudelle blogille, tulen varmasti kurkkimaan, mitä lavasteista löytyy :)
Ihania kuvia taas - voi kun lyhtykoisoni kukkisivat joskus kunnolla. Tuon siementen häkin tahtoisin ottaa, jospa sen voisi lakata tai kullata ja saada säilymään...
Minäkin rakastan talvella kukkia ja heiniä. Juuri niitä jotka lumitaakka harteillaan kohoavat jäisen lumiseen maisemaan.
Karkkipaperit olivat kuvassa aika "makeita" väreiltään.
Käyn Liisan Ihmemaassa.
Ihania kuvia! Toivottavasti et pahastu, kun ihailen kuusaman (oliko se kuusama?) kellertäviä lehtiä työpöydän taustakuvana vähän aikaa?
Voi kun kauniita kuvia olet ottanut! Hurmaava tuo lyhtykoiso! Tarvitseepas piipahtaa Liisan lavasteissa! Kuinkahan kuusaman mahtaa käydä? Olikos se niin että kuusamilla on onneksi kolme silmua päällekkäin versoissan, jos sattuvat heräämään liian aikaisin ja paleltuvat, on vielä uusi silmu laittaa tilalle... Noin muistelisisn koulussa kuulleeni, mutten muista koskiko se kaikkia kuusamoita 8/ ...toivottavasti! :)
Lähetä kommentti