perjantai 21. maaliskuuta 2008

Arjen pienet mutta sitäkin kauniimmat asiat

Aurinko on jälleen syleillyt maisemaa, hohtanut niin kaivattua valoa ja lämpöä. Tänään on ollut liisan ihmeellisen divaanin laitto päivä ja siinä lomassa on kaikunut tuttu ja turvallinen pyykinpesukoneen ääni. Pienet asiat tekevät olon kotoisaksi, pienet arjen askareitten äänet, tuoksut ja tunnelmat. Oikeastaan ne ovat niin pieniä asioita, että niitä tuskin huomaa, jollei seisahdu silloin tällöin hetkeksi.

Yöt ovat hyytävän kylmiä ja suorastaan hitusen pelottaa pienokaisteni puolesta. Viimeyönä Somerolla oli peräti -14C ja Rekijoella ja meillä oli sentään vain -7C. Mutta silmut ja versot ovat yölämpötiloihin nähden huolestuttavan suuret. Valkoinen ritarinkannuskin on kasvattunut jo näin komeat alut.

Samoin lapsuudenkodistani peräisin olevien vaaleanpunaisten maatiaisakilleijojen lehtiruusukkeet hohtavat violettia maatuneiden lehtien lomasta.

Lehmilaidun nuokkuu uneliaana odottaen ensimmäisiä ammujia, tiineenä olevia emolehmiä, vastasyntyneitä vasikoita ja elämänääniä. Vielä on kuitenkin hiiren hiljaista ja ilma on tyven.

Arjessa yksi viehättävimmistä kodin askareista on pyykkien kuivumaan ripustaminen. Se miten kuivumassa olevien tekstiilien pinnat laskeutuvat levollisesti poimuille, se millaista tuoksua ne levittävät huoneilmaan.


Pyykkien sattumanvarainen värirytmi pyykkinarulla saa hymyilemään, ihastumaan ja suorastaan haltioitumaan.

Ja taivaansineä vasten hehkuvat punaiset pyykit tuulessa. Arjen pieniä ihmeitä ja ihanuuksia - oi sorsilelee oi seramalee on viisas ken ymmärtää. Oi olin aivan unohtaa, että tänään onkin juhlapäivä, mutta samat pienet ihmeet pätevät siihenkin.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aivan samanlaiset asiat ilahduttavat myös minua. Nautin mankelin äänestä ja vaikka kolahduksista joita kuuluu putkistoa pitkin, kun mies heittää metrihalot uuniin alakerran pannuhuoneessa.Iltaisin silitän pyykkiä yläkerrassa, kun poikanen käy nukkumaan. Höyryraudan suhinaan nukahtaa hän ja minä nautin pyykin tuoksusta.

Minuakin pelottaa tämä kevätkelien armottomuus. Olen onnekas, koska meillä on jonkin verran lunta. Mukavaa, että sitä on juuri nyt kun on niin kylmää. Se suojaa varmasti pikkutaimiani hyvin.

tuike kirjoitti...

Kauniita kukkakuvia taas. Kevät on pitkällä siellä etelässä, täällä on vielä täysi talvi. Minä olen kerännyt puutarhaani pelkästään maatiaiskasveja ja ne kyllä näyttävät kestävän melkein mitä vaan. leppoisaa pääsiäisen aikaa!

Inkivääri kirjoitti...

Voi kuinka ihania kuvia pyykistä, siis pyykistä - nyt tekisi mieli lähteä pesemään pyykkiä:D Oikein kyllä odotan sitä aikaa, että saa taas viedä pyykit ulos kuivumaan - tai voihan ne nytkin viedä, mutta ei ne siellä vielä kuivu;)

arleena kirjoitti...

Ja kaktuksestakin sa herkullisen kuvan taidoillasi. Kiva kuva tosiaan.
Puhkeamassa olevat simut ovat kaunista luonnon muovailemaa taidetta. Kuvat paljastavat istujan kuvaruutuun taas kevään ihmeitä.

Melita kirjoitti...

Tosi kauniita kuvia sinulla ja muutenkin vimosenpäälle oleva blogi
eli ihan löytö.
Hyvää Pääsiäistä !

Anonyymi kirjoitti...

Hei hei hei! Tänne :
http://www.paeoneksperten.dk/index.php
on tullut myyntiin echinacean joitakin erikoisempia lajikkeita. Tilasin sieltä viime keväänä niitä pioneita ja ne ainakin tulivat terhakoina perille.

magi kirjoitti...

vOI!Sinä se saat pyykkien kuivatuksestakin taidetta. Ihana ihminen!!!!